Lokakuun mietelmät

Näin on lokakuukin kohta jo lopuillaan, ilmat ovat meitä ihanasti hellineet, vaikkakin väjäämättä syksy puristaa otettaan pikku hiljalleen.
Alkaa hieman voimat hiipumaan, ja unikin maistumaan aamulla makeammalta. Niin kuin keho alkaisi valmistautumaan talviunille.

Vähän on hengellisestikin tuntunut siltä, minulla henkilökohtaisesti, vaikkakin hengelliseenkin elämään kuuluu erilaiset ajanjaksot niin olisi valtavaa kun joka kerta kun rukoilisi niin taivas todella olisi auki, tai kun lukisi Sanaa niin joka kerta kokisi, miten Sana tulisi suoraan kohti ja osuisi sinne sydämeen. Aina se ei kuitenkaan mene niin. 

On hyvä silloin muistuttaa itselleen, että usko ei ole kiinni tunteista. Vaan Jumalan Sana ohjatkoon meidän elämää, eikä tunteet. Kun on hiljaisempaa, niin silloin on hyvä myös päivittää suhdettaan Häneen. Ehkä sinulla olisi enemmän aikaa seurustella Hänen kanssaan? Rukoilla, palvoa ja ylistää Hänen valtasuuruuttaan. Hänen läsnäolostaan saa sen kaiken virvoituksen ,ja uudistuksen jota ihminen tarvitsee. Hän vain odottaa että me pysähtyisimme. Haluan ottaa itse henkilökohtaisesti sen ajan, erottaa arjestani tulla lähemmäksi Vapahtajaani, Hänen kenen arpisissa käsissä saan levätä ja voimaantua.

 Herra tule ja sytytä meidän sydämet uudestaan, puhalla liekkisi. Anna sydämeni laulaa sinulle kiitosta. Anna minun korvani kuulla sinun sydämenlyöntisi, 
Uudista, täytä janoava sieluni. Anna minun murtua sinun käsissäsi, murtuneeseen laske voimasi ja rakkautesi, se voima parantaa ja uudistaa.

Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli” (Ps.34:18).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jani Liukkonen to 25.1